Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, hyvät kuulijat. Tässä salissa on tämän syksyn aikana julistettu useamman kerran elettävän historiallisia päätöksiä. Näin on myös tänään. Vuoden 2023 talousarvio on ensimmäinen soteuudistuksen jälkeiselle ajalle laadittava talousarvio. Talouskehityksen arviointi on poikkeuksellisen haastavaa uudistuksesta aiheutuvan epävarmuuden vuoksi. Soteuudistukseen liittyvät laskelmat ovat vasta alustavia ja vahvistamatta. Lopulliset laskelmat laaditaan ensi vuoden aikana vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella ja Mikkelin osalta tulevaisuuden taloussuunnitteluun vaikuttava valtionosuuksien taso määrittyy lopullisesti vasta, kun Essoten talousarvioylitykset on huomioitu.

Epävarmuuden aikana korostuu entisestään luottamuksen merkitys. Meidän päättäjien pitää pystyä luottamaan virkamiesvalmisteluun siitäkin huolimatta, että kukaan ei pysty esittämään faktisesti tarkkoja lukuja tässä vaiheessa. Kokonaisnäkymän paras asiantuntijuus on viranhaltijoilla. Siitä ryhmämme haluaakin osoittaa kiitoksensa erityisesti kaupunginjohtaja Timo Haloselle ja talousjohtaja Tiia Tamlanderille, jotka väsymättä ovat jaksaneet selvittää näkymää tässä monien riippuvuussuhteiden ja kausaliteettien kaaoksessa.  Tilanne on tietenkin sama kansallisesti kaikilla muillakin kunnilla, mutta se ei tee päätöksentekoa meille yhtään helpommaksi.

Vaikka tulevien vuosien valtionosuustasoihin liittyy vielä epävarmuutta, johdonmukaisesti meille esitetyn kokonaiskuvan perusteella taloussuunnitelmavuosien 2024-2026 näkymä on heikko. Kaupungin tulojen ja menojen välillä vallitsee rakenteellinen epätasapaino, joka johtaa uusien alijäämien kertymiseen. Kumulatiivisten alijäämien kattaminen edellyttää päätöksiä energiaomaisuusjärjestelyistä, mutta käyttötalouden tasapainottaminen on päällimmäinen tehtävä.

Vaikeina aikoina katse pitää pystyä keskittämään huomispäivään ja tulevaisuuteen. Kun kesällä Mikkelissä järjestetyssä Päämajasymposiumissa keskusteltiin kansallisesta huoltovarmuudesta, korosti Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori Mika Kalliomaa henkisen huoltovarmuuden merkitystä. Henkinen huoltovarmuus on sivistystä, koulutusta ja kulttuuria. Sivistystä luo koulutuksen ja tieteen lisäksi monipuolinen taidekenttä, josta jokainen voi löytää itselleen henkisiä voimavaroja ja edellytyksiä elää merkityksellistä, arvokasta elämää. Juuri siksi meidän päättäjien pitää erityisesti vaikeuksien keskellä varmistaa, että monipuolisista sivistyspalveluista pidetään tiukasti kiinni myös Mikkelin kaupungin talouden tasapainotuspaineissa.

Mikkelin puolesta SDP -ryhmä pitää todella tärkeänä, että kumppanuussopimusten ja avustusten määrärahojen leikkaus pienennettiin 20 prosentista 10 prosenttiin. Tämä on merkitsevän tärkeää, sillä avustusten myötä tuetaan keskeisesti paikallisia yhdistyksiä, seuroja ja muita toimijoita sekä turvataan monipuolista ja runsasta tapahtuma- ja harrastustoimintaa. 20 prosentin leikkaus olisi ollut kestämätön isku niin teatterin kuin musiikkiopiston toimintaan ja vaarantanut oleellisesti niiden valtionosuusrahoituksen.

Iloitsemme myös siitä, että kaupunginorkesteri jatkaa toimintaansa mahdollistamalla konsertteja eri kohderyhmille hyvin matalalla kynnyksellä. Yleisötyö on merkittävä ja keskeinen osa orkesterin toimintaa ja edistää osaltaan kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta.

Hyvät valtuutetut, kaupunki investoi merkittävästi lähivuosina kouluverkon uudistamiseen. Saimaanportin koulu rakennetaan ensi vuoden aikana ja se aloittaa toimintansa keväällä 2024. Pidetään huolta myös siitä, että oppimisen edellytykset toteutuvat jokaisella mikkeliläisellä lapsella. Koulutukseen panostaminen maksaa, mutta vielä kalliimmaksi meille tulee se, että koulutuksen puutteen vuoksi ihminen jää työelämän ulkopuolelle. Kun nuorten osaamiseen investoidaan nyt, julkiset menot kasvavat lyhyellä aikavälillä, mutta pitemmän päälle yhteiskunta säästää korjaavista kustannuksista ja saa lisää verotuloja.

Ryhmämme pitää äärimmäisen tärkeänä myös sitä, että Itäisen kouluverkon ratkaisuja edistetään.

Suomenniemen koulu sai jatkoaikaa, mutta ikäluokkien yhä pienentyessä on tärkeää pystyä arvioimaan koulujen toimintaedellytyksiä erityisesti pedagogisesta näkökulmasta. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus tasa-arvoisesti pedagogisesti laadukkaisiin oppimisympäristöihin ja riittäviin opetuksen tukitoimiin asuinpaikasta riippumatta. Jatkuvasti pienenevissä yksiköissä tätä on yhä vaikeampi taata.

Avoimen varhaiskasvatuksen leikkausta esitetyssä mittakaavassa ryhmämme yksimielisesti pitää lyhytnäköisenä päätöksentekona. Avoimen varhaiskasvatuksen toiminnan supistamisen myötä osa perheistä todennäköisesti hakee lapselleen varsinaista päiväkotipaikkaa,​ mikä tuo kaupungille lisää kuluja henkilöresurssi- ja tilatarpeen muodossa. Avoin varhaiskasvatus on perheitä tukevaa kiitettyä matalan kynnyksen toimintaa,​ joka tavoittaa suuren määrän perheitä. Se on toimintamuotona myös monella tavalla ennaltaehkäisevää ja tuottaa säästöjä muiden tukipalveluiden tarpeen vähenemisenä.

Talousarviokirjassa todetaan, että Mikkelissä on monipuolisesti oppilaitoksia eri koulutusasteilla, mutta haasteena on edelleen valtakunnan keskiarvon alapuolella oleva koulutustaso. Korkeakoulutuksen vahvistamiseksi meillä pitää olla selkeä visio, ja määrätietoisia toimia ja edunvalvontaa sen edistämiseksi. Nyt on ensiarvoisen tärkeää tehdä Mikkelistä vetovoimainen asuinpaikka ihmisille ja yrityksille. Näivettämällä ja juustohöyläämällä ei rakenneta hyvää elämää, vaan panostamalla osaamiseen ja siihen, että myös osatyökykyiset pidetään työelämässä mukana. Korkea työllisyys on keskeinen hyvinvoinnin edellytys ja työllisyyden näkymät ovatkin parantuneet viime vuoden aikana koko Etelä-Savon alueella. 

Hyviä uutisia myös mainekuvan osalta on – Mikkeli äänestettiin vastikään Iltalehden kyselyssä neljän parhaan viikonloppukohteen joukkoon Suomessa yhdessä Hangon ja Tampereen kanssa. Saimaan matkailun markkinointityö kantaa hedelmää. Tätä on syytä määrätietoisesti jatkaa, jotta muutkin maailmassa saavat tietää, miten upea paikka Mikkeli on asua ja elää.

”Kun illan tuntu ennustaa yön tuloa täytyy ryhtyä järjestelemään huomispäivän elämää ja töitä”, kirjoitti kirjailija, toimittaja Algot Untola taiteilijanimellä Irmari Rantamala vuonna 1918. Järjestellään Mikkelissä huomispäivän elämää ja töitä tietoisena siitä, että henkinen huoltovarmuus on hyvän elämän keskeinen edellytys myös tulevaisuudessa.

Tässä SDP-ryhmän saatesanat talousarviokäsittelyn yleiskeskusteluun. Vaikka taloussuunnitelma ei ole tasapainossa, talousarviokirjassa on kuvattu toimenpiteet, joilla tasapaino on mahdollista saavuttaa.

Aivan lopuksi ryhmämme haluaa esittää kiitoksensa menneistä vuosista kaupunginjohtaja Timo Haloselle, joka toimintaympäristön muutoksista ja poliittisesta turbulenssista huolimatta on johtanut Mikkelin kaupunkia lujahermoisesti ja asialähtöisesti. Toivotamme sinulle menestystä, terveyttä ja onnellisia hiihtokilometrejä.