Hyvinvointialueiden resurssien riittävyys on kuuma aihe vaalikentillä, ja syystä. Erityisen suuri huoli on meillä Etelä-Savossa. Maakunnan väki ikääntyy vauhdilla ja sairastavuus on korkealla.
Terveyden edistämistä ja eriarvoisuutta ja niiden yhteyttä on tutkittu paljon. Terveyseroihin vaikuttamisen lähtökohtia ja keinoja tulisi arvioida nykyistä perusteellisemmin, kun terveyseroja halutaan vähentää. Terveyden edistämisessä pitää huomioida sekä rakenteet että yksilöiden omat toimintamahdollisuudet. Yksilöitä ei voi vastuuttaa ilman, että pohditaan, onko heillä tosiasiallisia mahdollisuuksia edistää omaa terveyttään.
Terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää työtä pitää tehdä kaikille yhteiskunnan osa-alueilla, ei pelkästään sotepalveluissa. Tilastollisesti sairastavuuteen vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi koulutustaso ja työllisyystilanne. Alhainen koulutus, työttömyys ja köyhyys vähentävät hyvinvointia. Eriarvoistumista ehkäisemällä edistetään siis myös terveyttä. Tätä työtä pitää tehdä kaikilla yhteiskuntapolitiikan osa-alueilla ja siksi koulutukseen panostaminen on myös terveysteko.
On ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut ja niitä tukevat rakenteet ovat kunnossa. Muutoin joudumme käyttämään liian suuren osan voimavaroista sairauksien hoitoon ja sen hinta on kestämätön. On yhteiskunnan tehtävä vahvistaa ympäristöjä, joissa ihmiset voivat tehdä itsensä ja terveytensä kannalta parempia valintoja. Taloudellisesti kestävä kehitys syntyy ainoastaan panostamalla ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn muiden toimien ohessa.