Arvoisa juhlaväki, hyvät mikkeliläiset,
on suuri kunnia saada toivottaa teidät tervetulleiksi Mikkelin kaupungin itsenäisyyspäivän juhlaan. Tänään juhlimme sitä, mikä on meille kaikille yhteistä ja kallisarvoista – Suomen itsenäisyyttä.
Itsenäisyyspäivä on muistutus siitä, että vapaus ja rauha eivät ole itsestäänselvyyksiä. Niistä on maksettu kallis hinta. Jokainen itsenäisyyspäivä on siksi kiitoksen päivä. Kiitos heille, jotka puolustivat maatamme, ja heille, jotka ovat rakentaneet sen sodan jälkeen. Tämä on kiitoksen päivä myös kaikille heille, jotka tänään tekevät työtä sen eteen, että Suomi pysyy turvallisena ja hyvinvoivana.
Hyvät kuulijat,
Mikkelillä on poikkeuksellisen vahva ja arvokas asema Suomen maanpuolustuksen historiassa ja nykyisyydessä.
Mikkeli toimi Suomen armeijan päämajakaupunkina kaikissa itsenäisyyden ajan sodissa. Täällä, keskuskansakoulun opettajainhuoneessa, marsalkka Mannerheim johti Suomen puolustusta. Näillä kaduilla kulkivat ne miehet ja naiset, joiden päätökset ja ponnistelut auttoivat säilyttämään sen, mitä tänään juhlimme.
Tänään Mikkeli on edelleen maanpuolustuksen johtokaupunki. Täällä toimii Maavoimien esikunta, joka vastaa koko Suomen maapuolustuksen johtamisesta. Lisäksi Mikkeliin on perustettu Naton maavoimien alaesikunta, joka vahvistaa Suomen ja koko Pohjois-Euroopan turvallisuutta.
Hyvät ystävät,
meistä jokaisen historiaan nivoutuu myös sodan jäljet. Minun äitini suku joutui jättämään kotinsa Karjalassa, Raudussa, Maaselänkylällä. Isänisäni kuoli alle nelikymppisenä munuaisvaivaan, joka oli peruja sodan olosuhteista.
Itse olen sitä sukupolvea, joka on saanut täysimääräisesti nauttia aiempien sukupolvien ponnisteluista, uhrauksista ja saavutuksista. Itsenäinen hyvinvointivaltio ei niistä vähäisimpänä.
Rauhaa olen viime vuosiin saakka saanut pitää itsestäänselvyytenä. Nyt maailma on muuttunut. Me elämme ajassa, jossa rauhaa ja vakautta koetellaan myös Euroopassa. Siksi meidän on entistä tärkeämpää pitää kiinni arvoista, jotka ovat tehneet Suomesta sen, mitä se on: vapaus, demokratia, oikeudenmukaisuus ja sivistys. Ne ovat perusta, jonka varaan rakennamme myös huomisen. Siksi yhä kriittisempää on löytää keinoja kansan yhtenäisyyteen, yhteenkuuluvuuteen, siihen, mikä meitä yhdistää ennemmin kuin erottaa.
Hyvät kuulijat,
haluan jakaa teille tänään erään minulle merkityksellisen kohtaamisen viime syksyltä. Tapasin kirjailija Olivier Norekin hänen Suomen vierailullaan. Tämä ranskalainen dekkaristi on kirjoittanut bestsellerin Suomen talvisodasta sankarinaan tarkka-ampuja Simo Häyhä. Kuuntelin lumoutuneena Olivier Norekin hehkutusta suomalaisesta periksiantamattomuudesta ja sisusta.
Saattaa olla, että ensimmäistä kertaa todellakin hahmotin suomalaisen kansan erityispiirteet ja kansanluonteen, kun niitä kuvaili minulle joku ulkopuolisen silmin. Oman kansakunnan historia ja kiistaton sankaruus näyttäytyi uudessa valossa. Suomalainen sisu – mitä se on? Olivier kertoi pohtineensa sitä paljon. Sisua on vaikeaa selittää, mutta hän tunnisti tapaamistaan ihmisistä ne elementit, joista se koostuu. Simo Häyhää ja monia muita historian sankareita yhdistää se, että he eivät korostaneet sankaruuttaan sodassa: ”me teimme sen, mikä oli tehtävä”, he sanoivat.
Olivier kysyi minulta, mistä suomalaisten sodanaikainen yhtenäisyys kumpusi. Olihan Suomi itsenäistymisen jälkeen syvästi kahtia jakautunut ja kansa haavoilla. Kysymykseen ei ole vain yhtä vastausta. Syntyikö kansan yhtenäisyys velvollisuudentunnosta? Vai siitä, että luokkayhteiskuntanakin kansakunta oli suhteellisen tasa-arvoinen. Ensimmäisten joukossa meillä otettiin käyttöön yleinen äänioikeus, ja se ulottui myös naisille. Demokratia, kansanvalta, oli otettu omaksi. Työmiehelläkin oli jotain mitä puolustaa. Yhteinen tekijä joka tapauksessa oli periksiantamaton tahto puolustaa isänmaata ja vapautta.
Arvoisa juhlaväki,
tuota samaa yhteenkuuluvuutta meidän tulee hakea. Meidän tulee hakea sitä arvoista, jotka ovat tehneet Suomesta sen, mitä se on: vapaus, demokratia, oikeudenmukaisuus, sivistys. Meidän pitää vaalia arvostavaa keskustelua, erilaisten ajatusten kuuntelemista ja ymmärtämistä, tahtoa nähdä hyvä. Ne ovat perusta, jonka varaan rakennamme myös huomisen. Sillä suurin lahja, mitä oma sukupolvemme voi seuraaville antaa, on tulevaisuus.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Kaupungin tervehdys Mikkelin kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa Mikaelissa 6.12.2025.