Kirjoitus Mikkelin Kaupunkilehdessä 16.11.2022

Kulunut vuosi on ollut synkkien uutisten aikaa. Jos maailmanpoliittinen tilanne ahdistaa, ei paikallinenkaan uutisointi ole herkkua ollut. Mikkelin kaupunki on kamppaillut viime vuodet taloushuolien kanssa. Jatkuvasti paisuvien sotekustannusten aiheuttama kestävyysvaje onneksi helpottaa edes hiukan vuodenvaihteessa, kun sotepalvelut siirtyvät hyvinvointialueen järjestettäväksi, mutta ruusuinen kuva ei ole senkään jälkeen. Epävarmuus tulevien vuosien valtionosuuksista tekee taloussuunnittelun vaikeaksi.

Vaikeina aikoina katse pitää pystyä keskittämään huomispäivään ja tulevaisuuteen. Kun kesällä Mikkelissä järjestetyssä Päämajasymposiumissa keskusteltiin kansallisesta huoltovarmuudesta, korosti Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, prikaatikenraali Mika Kalliomaa henkisen huoltovarmuuden merkitystä. Henkinen huoltovarmuus on sivistystä, koulutusta ja kulttuuria, ja niitä arvoja, jotka tekevät elämästämme merkityksellistä.

Sivistys on suvaitsevaisuutta, toisten ihmisten ymmärtämistä ja arvostamista, halua oppia ja ymmärtää enemmän. Sitä luo koulutuksen ja tieteen lisäksi monipuolinen taidekenttä, josta jokainen voi löytää itselleen henkisiä voimavaroja ja edellytyksiä elää merkityksellistä, arvokasta elämää. Juuri siksi meidän päättäjien pitää erityisesti vaikeuksien keskellä varmistaa, että monipuolisista sivistyspalveluista pidetään tiukasti kiinni myös Mikkelin kaupungin talouden tasapainotuspaineissa.

Kaupunki investoi merkittävästi lähivuosina kouluverkon uudistamiseen. Pidetään huolta myös siitä, että oppimisen edellytykset toteutuvat jokaisella mikkeliläisellä lapsella. Koulutukseen panostaminen maksaa, mutta vielä kalliimmaksi meille tulee se, että koulutuksen puutteen vuoksi ihminen jää työelämän ulkopuolelle. Kun nuorten osaamiseen investoidaan nyt, julkiset menot kasvavat lyhyellä aikavälillä, mutta pitemmän päälle yhteiskunta säästää korjaavista kustannuksista ja saa lisää verotuloja.

”Kun illan tuntu ennustaa yön tuloa täytyy ryhtyä järjestelemään huomispäivän elämää ja töitä”, kirjoitti Algot Untola taiteilijanimellä Irmari Rantamala vuonna 1918. Järjestellään Mikkelissä huomispäivän elämää ja töitä tietoisena siitä, että hekinen huoltovarmuus on hyvän elämän keskeinen edellytys myös tulevaisuudessa.

Jatta Juhola
kaupunginvaltuutettu, SDP valtuustoryhmän varapuheenjohtaja